Veteraaniveljet ja partiolaiset

Partiolaiset ja veteraanit vaihtavat kuulumisia ympäri Suomen.
Suomen itsenäisyyden 90- vuotisjuhlan kynnyksellä järjestettävä tempaus on osa partion 100- vuotisjuhlavuotta.
Karkun Samoojat tapasivat Karkkulaisia sekä Vammalalaisia veteraaneja neljänä eri iltana, kahtena iltana Luovin Helmessä sekä Vammalan seurakuntatalolla ja Salokunnan kirkolla.
Jokaiseen illanviettoon oli kutsuttu muutamia veteraaneja.

Joulutoivotuskortti rintamalle

Varmaan sattui sydämenpohjasta siellä jossain puun juurella kun kotoapäin tuli ystäviltä joulukortti.

Viisi veteraania

Viisi veteraania: Lauri Koski, Eino Kaalikoski, Martti Seppälä, Frans Saksi sekä Eino Liukkonen

Vammalan seurakuntatalolla oli viisi veteraania, jotka uskaltautuivat sisupartiolaisten tentattavaksi.
Ilta osoittautui lämminhenkiseksi ja paljon vaihdettiin ajatuksia, vaikka muutamilla lapsista oli hieman pelkoja tulla tilaisuuteen. Kotona oli esitetty vanhemmille kysymyksiä , mitä ne veteraanit tekevät, onko niillä mukana pyssy ja onko he pukeutuneet sotilaiksi......... Varmasti nämä viimeaikaiset tapahtumat ammuskeluista on laittanut pienet lapset miettimään ja hieman jopa pelkäämään tämän kaltaisia asioita.
Tämä tuo esille sen seikan, että on hyvä tavata veteraaneja ja kuunnella heitä, silloin tieto menneestä siirtyy tuleville sukupolville ja asiat pysyvät aitoina ja pelottomina.

Veteraani-iltaa_001.jpg

Ristiriipus - rintamalla tehty

Ristiriipus - upea muisto - hieno työ - tehty siellä jossain.

Juhla oli pyhitetty - Suomen maalle ja sen kansalle

Ilta alkoi juhlallisin menoin, kohotettiin malja 90 vuotiselle Isänmaalle, veteraaneille sekä partiolaisille. Partiolaisittain malja kohotettiin Ilvesmukeista jossa oli "rovastin troppia" lehtimehua.
Iltapalan jälkeen keskustelu kävi vilkkaana: Missä nukuttiin , mitä syötiin, miten pidettiin yhteyttä kotiin, oliko siellä kännyköitä.? Mistä kuuli uutisia, oliko lämpimiä vatteita. Mitä siellä tehtiin vapaa-ajalla.
Nuorina miehinä he jokainen olivat lähteneet sotaa, toiset jopa vapaaehtoisina heti lukion jälkeen.
Rintamalla meni yli vuosi ennenkuin osa pääsi ensikotilomalle.(sen jälkeen kotilomat tulivat n. 3-4 kk:n välein). Eikä kaikki olleet edes koko sota-aikana päässeet kertaakaan kotiin välillä. Kännyköitä kun ei ollut , kenttäposti toi kortteja ja kirjeitä kotirintamalta.

Klikkaa seuraavalle sivulle

TÄSTÄ NÄIN